6.5.2010

Hengitän auringonsäteitä

Hattaran väriset pilvet maalaa kuvioita taivaalle. Pitkästä aikaa mä olen onnellinen. En tiedä, johtuuko se siitä kun vietin illan J:n kanssa, vai siitä että masennuslääkkeen määrää lisättiin. Ehkä se johtuu molemmista. En jaksa välittää. Pitkästä aikaa mun on hyvä olla.

Omenoiden syöminen on vaikeampaa kuin mitä kuvittelin. Se vaatii paljon. Joka suupalalla on voitettava sisällä pauhaavat äänet ja keksittävä perusteluita sille, miksi saisin syödä. En silti oo luovuttamassa. Mähän taistelen ja selätän tän vielä joku päivä.

Aamupaino oli 50,9 eli saan laittaa ruksin sivupalkkiin.
Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Lumipyry7. toukokuuta 2010 klo 15.39

    Hyvä tyttö kulta, jatka omenoiden syöntiä :) ♥ Olen ylpeä susta rakas ♥ Vielä me selätetään tää !!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi7. toukokuuta 2010 klo 20.22

    Komppaan Lumipyryä.

    Ole onnellinen, pidä siitä tunteesta kiinni. Äläkä lopeta, sä päihität sen loisen. Koska sun elämä ei ole sen arvoinen, vaan paljon, paljon arvokkaampi.

    Voimia <3

    VastaaPoista
  3. Catarina7. toukokuuta 2010 klo 22.43

    Aivan ihanaa kuulla että sulla on hyvä olo :)

    Voimia ja haleja! <3 Älä anna periksi!

    VastaaPoista
  4. natasha8. toukokuuta 2010 klo 16.01

    sun blogis on niin kaunis ja ihana niin
    glamorous....
    loveit<3

    VastaaPoista

Kuiskaa, laula, huuda, kerro, julista, hauku, neuvo, pure ja raavi.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)