"Ootko sä varmasti syönyt kun näytät taas noin luihulta?" nyökkään ja vakuutan syöväni enemmän kuin tarpeeksi. "Punnitseeko se psykologi sua?" Epäröin hetken, mutta vastaan kieltäväsi ja siitähän äiti villiintyy. Tästä lähtien se alkaa tarkkailemaan mun painoa haukkana. Sunnuntaiaamuna on pakko juoda paljon vettä, koska oon laihtunut osastolta päästyäni kolme kiloa. Miksi äidin on pakko tunkea nenänsä ihan joka asiaan.
Ravataan edestakaisin muhkuraisten kivien verhoamien katujen poikki. Turhanpäiväinen small talk surisee mehiläisenä korvassa, eikä mikään tunnu miltään. Olen zombi. Leijun omissa maailmoissani. Koskemattomana. Mikään tai kukaan ei voi tavoittaa mua nyt. Setelit vaihtavat omistajaa kun muovikassit täyttyvät kahisten. Vaihdan paperilappuja onneen. Tahdon tuntea sen taas. Leijua pumpulissa edes pienen hetken ajan.
Isomahaiset turistit hörppivät viinaksia talojen reunustalla kovaäänisesti rehvastellen. Paahtavan kuuma aurinko tekee säkkimäisissä vaatteissa olon tukalaksi. En voi kääriä lahkeita tai hihoja ja paljastaa ihon läpi puskevaa läskiä. Ohikulkijat kiertäisivät kaukaa tällaisen selluliittipaskan, enkä halua herättää liikaa huomiota. En ainakaan nyt. Ehkä sitten kun painan alle 50 kiloa, voin käyttää toppeja ja shortseja. Ehkä sitten jossain vaiheessa kun olen siedettävän näköinen.
Se kysymyspostaus
Mitä haluaisit eniten maailmassa?
♣ Osata olla onnellinen ja tyytyä siihen mitä on, sen sijaan että murehtisi asioiden huonoja puolia
Mikä olisi hirveintä mitä voisi tapahtua?
♣ Vaikea kysymys. Hirveintä olisi, jos J pettäisi, jättäisi, kertoisi ettei missään vaiheessa oikeasti välittänyt ja alkaisi seurustella pikkusiskoni kanssa (voin vaikka lyödä vetoa, ettei tota viimeistä tule tapahtumaan mut se ois karmivaa, jos niin kuitenkin kävis). Sen lisäksi äidin tai pikkusiskon menettäminen olisi lievästi sanottuna järkyttävää.
Mikä on sinulle tärkeää, niin tärkeää että tekisit mitä tahansa sen/hänen/ jonkun vuokse?
♣ J (+ totta kai äidin ja pikkusiskon takia tekisin mitä vaan jos kyse olisi elämästä ja kuolemasta)
Oikea nimesi, toiset nimet mukaan lukien?
♣ Kristiina Tuuli. Etunimeä en halua sanoa, toisen nimen ja sukunimen voin kuitenkin jostain ihmeen syystä julkaista.
Mikä on ollut parasta ja pahinta paranemisprosessissa?
♣ Pahinta on normaaliin syömiseen tottuminen ja syöpyneistä ajatusmalleista eroon pääseminen. Parasta on taas huomata, miten hyvä, onnellinen ja henkisesti kevyt olo on syötyään (verrattuna jatkuvaan jaksamattomuuteen, heikkouteen, uupuneisuuteen, masentuneisuuteen, voimattomuuteen sekä henkisesti ja fyysisesti järkyttävän pahaan oloon). Se fiilis että mä pystyn tähän.
Näiden juttujen lukeminen auttaa motivoitumaan vaikeina päivinä.
Mistä viidestä asiasta pidät itsessäsi eniten?
♣ Sääristä. Oon miettinyt vastausta tähän kysymykseen viikon ajan, enkä löydä luonteestani tai ulkonäöstäni mitään muuta siedettävää kuin sääret.
Mistä kahdesta (ei ulkonäöllisestä) et?
♣ 1. Ylianalysoinnista. Jos joku sanoo jotain, esimerkiksi kertoo ettei voidakaan nähdä, niin alan etsimään sille syitä. Sanoin jotain väärin, jätin jotain sanomatta, olisi pitänyt käyttäytyä eri tavalla, ei olisi pitänyt tehdä niin jne. Vika löytyy aina musta.
2. Itsekriittisyydestä.
Millainen on paras uni, jonka olet nähnyt?
♣ Mulla on mielettömän huono muisti, enkä ole lähiaikoina nähnyt unia. Painajaiset vainoavat kyllä niidenkin puolesta.
Millainen olisi unelmiesi vanhuus, sitten kun olet ryppyinen ja eläkeikäinen? Missä asuisit, millainen olisit, olisiko sinulla perhe tai lemmikkejä jne.?
♣ Istun vihreässä nojatuolissa silitellen sylissä kehräävää kissaa. Lapsenlapset juoksevat ympäriinsä napostellen punaisessa peltipurkissa olevia keksejä. On vaikea kuvitella, että asuisin mummelina miehen kanssa. Se olisi luultavasti ehtinyt nukkua pois tai hankkia eron. Asuisin siis yksin kahden kissani kanssa puisessa omakoti- tai rivitalossa, jossa tuoksuu vanilja ja leivonnaiset. Pihalla on valkoinen aita, omenapuu ja pyöreillä kivillä reunustettu kukkapenkki.
Millaista musiikkia kuuntelet mieluiten?
♣ Semmoista, jonka sanoituksissa on jonkinlainen tarina tai piilomerkityksiä. Musiikkityylillä ei niinkään ole väliä, kunhan siinä on itselleen ajankohtaiset lyriikat ja jännä melodia. Semmonen tekotaiteellinen musiikki on mahtavaa.
Millainen huone sinulla on?
♣ Hallittu kaaos. Sotkuinen kirjahylly, keltainen seinä, julisteita, kuvilla peitetty vaatekaapin ovi, natiseva sänky, punaisia tyynyjä ja kynttilöitä.
Unelma jota et ole koskaan uskaltanut ääneen sanoa?
♣ Sairauteni voittaminen. Oon kirjottanut tänne siitä, mutten sanonut sitä ääneen kenellekään. Ikinä.
Mikä on sun lempiväri?
♣ Punainen tai lämmin oranssi.
Minne haluaisit matkustaa juuri nyt?
♣ Italiaan mukulakivikaduille.
Lempikirjasi?
♣ Kuin höyhen myrskytuulessa (kiinalaistytön tarina) on ihanan karu kertomus tytöstä, joka joutuu kokemaan ja näkemään karseita asioita liian nuorena.
Lempielokuvasi?
♣ Lilja 4-ever, Unelmien sielunmessu, Kolmetoista ja Vuosi nuoruudestani tulevat ensimmäisinä mieleen. On niitä hyviä leffoja monia muitakin.
Oletko se sama ananas joka piti our perfect world -blogia (en oo varma muistanko nimen oikein, mutta kyseisen ananaksen toinen blogi oli ainakin nimeltään arrant ana) joskus vuonna nakki?:D
♣ En ole kyseinen tyyppi. Moni on kysynyt multa tota ja oon koittanut etsiä arrant ana -blogia tuloksetta. Sääli sinäänsä. Mielenkiinto heräsi ja ois ollut kiva lukea sen ananaksen tekstejä.
Mitkä on kolme asiaa joista tykkäät ittessäs?
♣ En
tykkää mistään itsessäni. Siedän joitakin asioita. Enimmikseen vihaan, kuvotan, iljetän ja inhoan itseäni. En pelkästään ulkonäöllisesti vaan kokonaisuutena.
Miten mieluiten eläisit sun elämää tällä hetkellä?
♣ Viettämällä aikaa ja sekoillen kavereiden ja poikaystävän kanssa. Elää niin kuin huomista ei tulisi, välittämättä muiden mielipiteistä. Hankkiutuisin eroon ongelmistani sormia napsauttamalla ja matkustaisin junilla paikkoihin, joissa en ole ikinä käynyt.
Jos joku tuiki tuntematon tulisi kysymään sulta kadulla, että kirjoitatko sä juuri nimenomaan tätä blogia ja se tunnistais sut, miten sä reagoisit?
♣ En usko blogini olevan niin suosittu (tai että kuvat olisivat niin selkeitä), että ihmiset tunnistaisivat mua kaduilla. Vois olla aika jännää. Se olisi kyllä pikemmin positiivinen kuin negatiivinen yllätys. Oisin aika ihmeissäni.
Miten sinä ja J tapasitte?
♣ Yläasteella valinnaisen kuviksen tunnilla.
Mikä on J:ssä parasta?
♣ Kaikki! Huumorintaju, empaattisuus, ymmärtäväisyys, helppo jutella lähes kaikesta, puhetapa, huolehtivaisuus, käytöstavat, ulkonäkö... Se on se kokonaisuus.
Millainen on olosi juuri nyt? Itkettääkö, hymyilyttääkö vaiko mitä?
♣ Väsyttää, ahdistaa ja varpaisiin pistellään reikiä neuloilla.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
♣ Lähitulevaisuudessa toivon että opiskelu lähtisi hyvin käyntiin, välit J:hin säilyisivät hyvinä ja että lyhyesti sanottuna olisin onnellinen. Olisihan se unelma jos jossain vaiheessa vuonna nakki olisin päässyt eroon piruistani, asuisin rivitalossa rakastamani miehen ja lapsen/lapsien kanssa onnellisena elämäni loppuun asti. En oikein osaa vastata tähän kysymykseen. Uskon että tulevaisuudessa opiskelu menee päin persettä ja joudun takaisin osastolle.
Elämäsi kolme ihaninta hetkeä?
♣ En muista oikein mitään ala- ja yläaste ajoista, eikä mun elämä mitenkään erityisen pirteää ole ollut. Nää alla olevat jutut ovat kuitenkin jääneet mieleen.
- Kun istuttiin vuosi sitten J:n kanssa kalliolla ja kutiteltiin toisiamme havunneulasilla.
- Kun opettelin neljävuotiaana(?) ajamaan pyörällä. Isä työnsi mut alas semmosta pientä mäkeä ja huusin kuin syötävä, sitten se päästi irti ja tuntui siltä että olisin lentänyt. Kunnes ajoin aitaa päin.
- Kun nukuttin J:n kanssa parvekkeella, aurinko laski ja varastelin sen peittoa. Silloin mä olin oikeasti onnellinen ja enemmän kuin tyytyväinen tähän elämään.
Kuinka kaikki tämä masentuneisuus alkoi?
♣ Luulen viimeisen pisaran olleen se, kun vanhemmat erosivat yhtäkkiä lähes 10 vuotta sitten ja syytin siitä itseäni. Toki pitkään jatkuneella koulukiusaamisella oli varmasti oma osansa asiaan. Kieroutuneet ihmissuhteet olivat vain kuorrutteena koko komeudelle. Vaikea sanoa yhtä ainoaa selkeää syytä.
Millainen olit lapsena/nuorempana/ala-aste iällä, kuinka taipuvainen esimerkiksi vartalohuoliin? Tai silleen, en osaa oikein tällä hetkellä selittää..
♣ Melko herkkä, omissa maailmoissaan elelevä tarkkailija. Olin erittäin helposti manipuloitavissa, naivi ja sinisilmäinen. Mua alettiin kiusata tiettyjen ulkonäköön liittyvien juttujen takia ala-asteella. Siitä se sitten lähti ja pian jokainen negatiivinien kommentti (esim ”sulla on muuten aika iso nenä”) syöpyi mieleen. Mietin koko loppupäivän mielessäni kommenttia, kunnes vihdoin ymmärrän tyypin olevan oikeassa. Eihän se muuten ilman mitään syytä sellaista sanoisi.
Mitä se mutakakku on :d?
♣ Semmoista todella makeaa, suklaista ja ikäänkuin raakaa suklaakakkutaikinaa. Kunnon kaloripommi.
Lukeeko ketkään sun tutut tätä blogia/ ootko miettinyt joskus antavasi tän osoitteen, että pääsisivät vähän sisään siihen mitä ajattelet?
♣ Oon kertonut blogistani 4:lle tutulle. J:lle, kahdelle osastolla olevalle kaverille ja yhdelle kaverikaverille. Välillä tieto siitä, että he tietävät blogistani häiritsee todella paljon. Koitan kuitenkin turvautua siihen ajatukseen, että eivät he tätä orjallisesti seuraa. Mitä nyt silloin tällöin ehkä kerran kuukaudessa sattuvat sivulleni eksymään. Tai niin mä toivon.
