En osaa kirjottaa. Ajatusten muuttaminen sanoiksi on hankalaa niiden ollessa solmussa. Toisaalta pitäisi laihduttaa ja liikkua, toisaalta taas aloittaa opiskelu, koittaa pysyä terveenä ja nauttia elämästä. Kaikissa asioissa on omat hyvät ja huonot puolensa, joita en osaa punnita. En tiedä enää mistään mitään. Kaikki on sekavaa.
Pelottavaa kun taas pienimmätkin vastoinkäymiset saavat mut hautomaan itsemurhaa. Nytkin tekisi mieli vetää yliannostus lääkkeitä, juoda bensaa ja sytyttää tulitikku kielelle sekä hypätä parvekkeelta. En mä ansaitse elää. Revin ihoa, paiskon tyynyjä ja huudatan musiikkia. Paskat tästä mitään tule. Haluan tuhota itteni. Laihtua kuoliaaksi ja kadota.
Ruho painaa liikaa enkä saa itteäni ylös lattialta, joten julkaisen niitä vanhoja kuvia sitten illalla.
voimia<3
VastaaPoistaOllaan pitkä taival tultu "yhdessä", kommentoitu toisillemme ja olet mulle todella tärkeä tuki ja sun tekstejä on niin mukava lukea! Osaan samaistua niihin tunteisiin, kuvitella itseni tilanteeseen vaikka en ole samaa kokenutkaan kun sä. Osaat vain kirjoittaa niin kauniisti rumistakin asioista♥
VastaaPoistaOlisin todella surullinen jos et haluaisi enää kirjoitella mulle niitä tsemppaavia ja välittäviä kommentteja jotka saa mut osittain hyppäämään elämän junaan takaisin mukaan. En ottanut kommenttias tekopyhänä saarnaamisena, vaan viisastuneen ihmisen välittävänä eleenä. Olen niin liikuttunut että välität varottamalla mua ja kertomalla miten syvälle voin tosiaan vajota jos en pidä kontrollia mukana. Kiitos sanoistasi, ne saivat mua todellakin miettimään!♥
Unelmissa olen keijumaisen pieni ja kevyt, todellisuudessa jotain ihan muuta. Olen miettinyt välillä mitä ideaa mun on laihduttaa koska mullahan on melkein kaikki; rakastava perhe(vaikka se välillä muulta tuntuu), ennenkaikkea rakastava poikaystävä joka sanoo usein mun olevan juuri sopiva tälläisenään, kavereita, haluamani opiskelupaikka... Miksi ehkä jopa pilata tulevaisuus ja nykyiset tärkeät ihmissuhteet tällä? Koska itsekäs osa minusta käskee niin. Haluan rakastaa muita, mutta myös rakastaa itseäni. Sen takia mulla ei ole kaikkea vielä. Haluan oppia rakastamaan itseäni ja jos se vaatii muutaman kilon pudotuksen, olen valmis tekemään sen. Mutta kontrolli on mukana, tiedän kokoajan mikä on liian laihaa ja sinne asti en ole laihduttamassa :)Ja J pitää musta huolta, jos tulen itse sokeaksi kauneuden ja rumuuden rajalle, hän piirtää selkeän viivan hiekkaan ja palauttaa mut maan pinnalle.♥
Toivottavasti saisin edes lukea sinun blogiasi ja kommentoida vaikka sä et haluaisi mun tekemisiä enää lukeakkaan :) Kiitän kaikista tuhannentärkeistä kommenteistasi♥
Olet todella tärkeä ja rakas♥