11.3.2010
No more empty promises
Mä en jaksa tätä pahassa olossa vellomista. Aion parantua ja opettella taas syömään normaalisti (inhoan tota sanaa). En halua elää sumussa kaloreiden vallatessa pään ja antaa elämän ajaa ohi. Tämä on päätös, joka pitää, enkä tällä kertaa anna periksi. En vaikka tulisi vedenpaisumus ja kaupoista loppuisi ruoka. Mä pyrin silti syömään normaalisti vaikka ruohoa tai jotain, mutta luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Pakko oppia päästämään irti tästä helvetistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tsemppiä sulle kovasti! Jos onnistut niin olen sulle ikuisesti kateellinen.. Voi kun itsekin olisin tyytyväinen ja saisin syödä ihan mitä haluan.
VastaaPoistaPärjäile. <3
Hyvä päätöis :) Päätöksellä mäki pääsin pikkuhiljaa masennuksella, koska se päätös on aina tehtävä itse että jaksaa yrittää :)
VastaaPoista100% oon Sun tukena!
VastaaPoistaTaistele<3
Oon samaa mieltä kuin Jigsaw, hyvä päätös :) Tsemppiä!<3
VastaaPoista